blogin "historiallinen" hetki"

Noniin! Nyt on saavutettu se historiallinen hetki, kun tämä blogi päivittyi nykyhetkeen! :D

Odottelevan aika todellakin tuntuu toisinaan hyvin pitkältä!

Sen huomaa hyvin, kun alkaa laskeskella koska on lähettäny postia kummilapselle...

Todellisuudessa siitä on nyt alle kaksi kuukautta, mutta aika tuntuu ikuisuudelta!

Viimeisimmässä WV-lehdessä oli kirjoitus

"Hyvää kannattaa odottaa".

Tekstissä kerrotaan, että Kenian WV:n työntekijä on käynyt Joanin kotikylässä viimeksi kolme kuukautta aiemminja tällä kertaa Joanin kummilta on lapsella peräti kaksi pakettia kerralla!

Työntekijät käyvät lasten luona kolmen kuukauden välein, joten vastauspostin matka Suomeen voi Afrikan maista kestää 3-4 kuukautta. Siispä tämä kulunut vajaa kaksi kuukautta ei todellakaaan ole vielä pitkä aika, vaikka siltä tuntuukin... 

WV:n kirjoitus kummipostin matkasta löytyy lehdestä sivulta 38

Paluupostia odotellessa

Uutta postia odotellessa olen jälleen keräillyt kaikenlaista kivaa kirjeeseen 

mahtuvaa postitettavaksi. Saattaapa nimittäin käydä niin, että seuraava postitettava kirje 

onkin jo Enen syntymäpäivä-lahja... Neidin synttärit kun on Elokuun alkupuolella <3

Saa nähdä meneekö näistä jotain Enelle syntymäpäivä-yllätyksenä :)

Siitä en ole varmuutta saanut täyttääkö Ene nyt 5 vai 6 vuotta. 

Läheskään kaikilla kehitysmaiden lapsilla ei ole syntymätodistuksia, joten tarkkaa ikää voi olla vaikea sanoa. Onneksi WV on tähänkin asiaan alkanut työstää muutosta.

WV:n eettisten lahjojen kaupassa voit tehdä "näkymättömän lapsen näkyväksi" 

maksamalla yhden lapsen syntymätodistuksen

Lisää syntymätodistuksista ja muista eettisistä lahjoista voit lukea tästä

 

Todisteita kuinka apu todella menee perille

Huhtikuun loppupuolella oli tullut toinen kirje, ja sisältö oli aivan upea!

Ene oli päässyt päiväkodin kaltaiseen(nursery school) paikkaan, ja oppinut 

numeroita ja kirjaimia! Lisäksi perheen isä ja äiti olivat työllistyneet maataloustöihin!

kirjeen lopussa Enen "allekirjoitus" väriliiduilla

Ja kaikki tämä on tapahtunut alle puolessa vuodessa! 

Kirjeen päiväys oli 21.2.2014, posti-matka on siis ollut pitkä.

Ajatella, että jo pelkkä kynän käyttö on kokenut muutamassa kuukaudessa 

noin hurjan eron. Ensimmäisessä kirjeessä näytti kuin Ene olisi ensikertaa saanut 

kynän käteensä, ja nyt on opittu jo noin siistejä numeroita tekemään!

Kirjeiden tulkitseminen on toisinaan aika haastavaa. Käsiala on hyvin erilaista kuin on Suomessa tottunut, eikä englantia ole välttämättä kirjoitettu sanasta-sanaan oikein. Välillä voi puuttua välistä jotain oleellisia sanoja tai kirjaimia. Mutta muutaman läpi-tavauksen jälkeen on kyllä selvinnyt asiat mitä kirjeissä on kerrottu.

ja pitihän se vastaus-lähetys jälleen saada pikaisesti matkaan!

Paluu-postiin laitoin uuden paketin värikyniä ja piirrustus-lehtiön.

WV:n kertoman mukaan lapsilla on tapana jakaa lahjat sisarusten ja ystävien kanssa.

Voin siis uskoa, että edelliset kynät on piirrelty loppuun jo aikoja sitten :)

Kortissa vastailin jälleen Enen uusiin kysymyksiin mm. työstäni.

Uuden postin odottelua

Helmikuun hämärät illat varmaan lisäsivät intoa saada pian uusi kirje.

Niimpä päätin aikani kuluksi kasata uuden postin "valmiiksi", 

mutta malttamattomanameninkin jo postittamaan se heti seuraavalla viikolla.

 No, saapahan tyttö kerralla useamman paketin sitten :)

Pakettiin sujahti tälläkertaa merieläin-aiheinen puu-palapeli ja tarroja.

Kirjeessä kerroin kuvin ja tekstein mm. Suomen talvesta, lumesta, lumileikeistä, leskettelusta ym.

Odotteluun "ajanvietettä"

WV:ltä tulee malttamattomien kummien onneksi muutakin postia. Kevät-talven aikana luukusta tipahti jälleen WV:n lehti, mistä tietysti löytyi jälleen uusia juttuja myös Enen kotimaasta! :)

Eihän ne Ugandasta tulevat paluupostit tietenkää ole tärkeintä kummiudessa. 

Tärkeintä ON tietää, että apu menee perille. Ja se, että kummilapsi tietää jossain 

kaukaisessa Suomessa olevan jonkun joka välittää <3 

Kuitenkin kirjeiden lähettäminen ja saaminen jollaintapaa konkretisoi tätä asiaa, 

oikeasti jossain kaukana on lapsi, ja lapselle on jossain kaukana kummi.

On myös ihanaa lukea kirjeistä, kuinka lapsen, perheen ja 

koko yhteisön elämä kehittyy eteenpäin <3

Vihdoin paluu-postia

Tällainen ihanuus odotti työpäivän jälkeen postipinossa Tammikuussa!

Kirjeen on kirjoittanu WV:n vapaahetoinen "lasten ohjaaja"(hyvin vapaa käännös :D )

Kirjeessä kerrotaan Enen perheestä, kotitöistä, Ugandan joulusta...

Ja käypä kirjeestä ilmi myös uusi "vauva-sisko", joka on ilmeisesti syntynyt vasta kummi-suhteen alkamisen jälkeen. Alunperin kun olen tienyt vain vanhemmasta veljestä :)

Enen "allekirjoitus" kirjeen lopussa :)

 Ja tottakai kirjeeseen oli pakko päästä vastaamaan pikimmiten!

Olin jo valmiiksi hankkinut osan sisällöstä seuraavaa postia varten.

Laitoin pakettiin kissa-penaalin jouluna lähetettyjä värikyniä varten, arkin kiiltäviä eläin-tarroja, sekä kissa-kortin ja valokuvia. Kuvien ja tekstien avulla vastasin Enen kirjeen kysymyksiin: kerroin lisää itsestäni ja perheestäni, Suomesta, talvesta ja joulusta.

toisen paketin sisältö

Joulu-postia

Joulun alla mieli tekee aina hypistellä kaikenlaisia lahja-ideoita läheisille.

Viime jouluna hankintalistalla oli aivan uusi lahja, kummilapsen joulupaketti.

Mielellään olisin ostanut vaikka mitä kaupoista löytyvää, 

mutta valintaan tietenkin vaikutti Ugandan toimitus-rajoitukset. 

Lahjan piti mahtua kirjekuoreen ja maksimi-painokin meinasi aiheuttaa ongelmia.

Lopulta pakettiin päätyi pienille lapsille tarkoitettu värityskirja yksinkertaisille kuvilla, 

vahaliidut ja tonttulakki(puuttuu kuvasta)

Lisäksi laitoin iloisen värisen joulukortin, mihin liitin jouluntoivotuksen lisäksi 

valokuvia ja pieniä tekstejä joulunvietosta Suomessa.

Samoihin aikoihin tipahti omasta postiluukusta joulukortti kummilapselta.

Kortissa oli kuvin ja tekstein kerrottu Ugandan joulusta. 

Vaikka WV kertookin kummi-infoissaan jokaisen lapsen lähettävän
joulutervehdyksen kummilleen, kortti toi kuitenkin itselle mukavan
"mielenrauhan" kun sai tietää kummilapsenkin viettävän joulua.

Joulupakettia tehdessäni olin miettinyt mitä pakettiin/korttiin voi laittaa, 

koska en ollut varmakuuluiko joulu kummilapsen perheeseen.

Ilmeisesti ensimmäinen kirjeeni ei tässä kohtaa ollut mennyt perille, 

mutta todella toivoin molempien kirjeiden saapuvan Enelle ennen joulua! <3

Posteljoonille töitä!

Tässä pääsi hurahtamaan pitkä tovi välissä... mutta jos nyt taas ryhditäytyisi...

Kaikenlaista on tapahtunut, yritetäämpä päästä pian jo nykyhetkeen näissä postauksissa...

Ensimmöisen "kummilahjan" maksun jälkeen ei mennyt kuin hetki, 

kun sain ohjeet yhteydenpitoon kummilapsen kanssa. 

Arkillinen osoite-tarroja, ohjevihkonen, kirjeen mittaus-apu ymym...

 Vihossa oli ohjeita millaisista asioista kannattaisi kirjoittaa, mitkä asiat on hyvä jättää pois ym.

Viestit voi kirjoittaa joko suoraan englanniksi, tai lähettää WV:n käännöspalveluun Helsinkiin.

WV:n toive molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin lyhyehköt kirjeet, esim. postikortit. Tällöin viestin kääntäminen lapsen omalle kielelle ei vie kohtuuttomasti vapaaehtoisten työntekijöiden asrvokasta aikaa. 

Lisäksi korttien etuna on kivat kuvat joita lapset katselevat mielellään. 

Kuva voi kertoa pienelle ihmiselle paljon enemmän kuin pitkä pätkä kirjoitusta.

"Liikkeelle pääset vaikka muistelemalla omaa lapsuuttasi ja mistä olit itse silloin kiinnostunut.

Lapsilla on kaikkialla maailmassa yllättävän samankaltaisia ajatuksia ja unelmia."

 Lisäksi sain kortin, jonka avulla oli helppo kertoa
kummilapselle itsestä, perheestä, harrastuksista ym.

Pakettia tehdessäni olin kuitenkin niin innoissani, etten huomannut kuvata
korttia ennen kuin olin jo sulkenut kuoren. Liimasin korttiin muutaman
pienen valokuvan itsestäni, perheestäni ja lemmikeistäni.

Lisäksi laitoin kuoreen lahjaksi pienen suloisen Pupu-pehmolelun.

Tämä pieni pupu aloitti suuren seikkailun kohti Ugandaa

Kummi-postien lähettäminen on täysin vapaa-ehtoista, ja jokaisen kummin oma valinta. 

Myös postiin lisättyjen lahjojen antaminen riippuu kummista. Kummi päättää mitä ja kuinka usein lähettää kummilapselleen.

Itse muistelen kuinka ihanaa oli lapsena saada postia edes joskus. 

Sen saman ilon tunteen tahdon jakaa myös kummilapselleni siellä jossain kaukana.

Jokaisen postin jälkeen mieli tekisi jo kasata uutta postia <3